Traffic (2000)

Ohjaus: Steven Soderbergh

★★★☆☆

Epätasaisena ohjaajana tunnettu Steven Soderbergh keskittyy projekteihin, joista itse pitää, vaikka ilkeät kriitikot moittivat häntä laskelmoivaksi liikemieheksi. Koko uransa ajan Soderbergh on hankkinut surkeilla sumutuksilla rahaa kunnianhimoisempiin töihinsä, joita hän sitten taloudellisesti riippumattomana on voinut käännellä kuten parhaaksi katsoo.

Huumeongelmaa kuvaavia teoksia vaivaavat vuodesta toiseen samat näkökulmaan liittyvät virhearviot. Länsimaissa käyttäjät leimataan yhteiskunnan hylkiöiksi ja huumekauppiaat valkoisen herrakansan ympärillä haisteleviksi haaskalinnuiksi.

Kaupallisen myllyn jauhamat ripitykset tekevät pohjoisen pallonpiirin asukkaista uhreja, koska tekijöiltä uupuu uskallus puuttua kapitalistisen talousjärjestelmän synnyttämiin epäkohtiin, jonka seurausta kansainvälinen huumekauppakin osaltaan on.

Traffic (2000) pyrkii tosissaan purkamaan tavanomaisia valhekuvia laajentamalla perspektiivin huumeketjun kaikkiin linkkeihin. Hellettä hehkuvissa kellertävissä kohtauksissa teos tarkastelee kaupankäynnin ehtoja rajan alla Meksikossa ja kylmää byrokraattista sinistä loistavassa värimaailmassa huomio kohdistuu Yhdysvaltojen viranomaisten toimintaan.

Elokuvan keskeinen vahvuus on näkemyksessä, että huumeet ovat yhteiskunnan rakenteissa ja siten huomattavasti laajempi, monisyisempi ja vaikeammin ratkaistava ongelma kuin yleisesti kuvitellaan. Pelkästään valvontaa lisäämällä ja rangaistuksia koventamalla ongelma tuskin katoaa.

Ilmaisultaan elokuva on alleviivaava ja sen sisällössä on moraalista suoraselkäisyyttä, ehdotonta jämeryyttä, joka ei aina vaikuta aihepiiri huomioiden rehelliseltä. Kysynnän ja tarjonnan lait Soderbergh näkee yhtä yksiulotteisina kuin lahjattomammatkin tekijät.

Näistä sinänsä merkittävistä ongelmista huolimatta Traffic on toki hyvin vangitseva ja uskaliaskin leikkaus globaalin rikollisuuden yhteen toimintasektoriin.