Ohjaus: Richard Kelly
★★★☆☆
The Box (2009) lukeutuu niihin kyseenalaisiin tarinoihin, joissa ei ole loogisessa mielessä päätä eikä häntää, mutta jotka jollakin ihmeellisellä tavalla poimivat koukkuunsa ja pakottavat hyväksymään järjettömät tapahtumat osaksi elokuvan sielunmaisemaa – ainakin jotkut niistä.
Richard Kellyn kolmas pitkä ohjaustyö liikkuu sekä kerronnassaan että tarinassaan vielä kauempana arjen fantasiassa kuin hänet kulttimaineeseen sinkauttanut esikoisohjaus, teinipojan ja mielikuvitusjäniksen suhdetta setvinyt surrealistinen Donnie Darko (2001).
Myös tässä elokuvassa on ilmiselvää kulttiainesta. Richard Mathesonin novelliin perustuva teos kertoo heikkojen ihmisten houkutuksesta luikkia sieltä, missä aita on matalimmalla sekä sovittamattomista synneistä, joita ei voi kuitata anteeksi pyytämällä.
Taloudellisesti tiukoille joutuneen perheen kuistille ilmestyy salaperäinen pieni puinen laatikko. Kasvoistaan ruhjoutunut harmaahapsinen mies palaa seuraavana päivänä paikalle esittääkseen pariskunnalle tarjouksen. Laatikossa olevaa nappia painamalla perhe tienaa siltä istumalta miljoona dollaria puhtaana käteen, mutta vastineeksi joku heille tuntematon menettää henkensä.
Sinänsä simppeli ajatusleikki ei kuitenkaan hyydy yksioikoiseksi moraalifantasiaksi, vaan kasvaa uskontoa, tiedettä, rajatietoa, filosofiaa, hallusinaatiota ja painajaista yhdisteleväksi tieteiskauhukertomukseksi, kun erhettään korjaamaan lähtenyt perhe pääsee lähelle kosmista salaisuutta.
Johtoajatus haetaan Arthur C. Clarken ennustamisen lakien kolmannesta ja viimeisestä kohdasta, jonka mukaan tarpeeksi pitkälle vietyä teknologiaa ei voi enää erottaa taikuudesta.
Joten sitä mukaa kun elokuva tekee itseään ymmärrettäväksi, se viljelee sekuntivälähdyksillä, väärillä vihjeillä ja kiertopoluilla tarkoituksellista hukkakauraa. Kaiken keskellä on kuitenkin raamatullisen julma kysymys oikeasta ja väärästä, siitä kuinka epätäydellisessä, epäreilussa sekä perisyntisten yksilöiden ja armottomien epäjumalien kansoittamassa maailmassa me pohjimmiltaan elämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti